torstai 12. huhtikuuta 2018

Kolme iloista saukkoa / Three happy otters

Ihanaa, se on huhtikuu! Ja kevätkin on viimein alkanut edistyä kohinalla. Muuttolintuja näkyy taivaalla, vedessä ja maalla. Allekirjoittanut ja Pipomies ovat odottaneet tätä jo kovasti.

Vanhojen tuttujen kohtaaminen


Kuten pidempään blogiani lukeneet tietävät, meillä kevään seuraaminen alkaa jo tammi- helmikuun vaihteessa. Silloin lähdemme merenrannalle etsimään saukkoa! Tuota jo meille tutuksi käynyttä kaveria. Niin teimme myös tänä vuonna.

Kävimme usein vanhoilla tutuilla paikoilla, jossa olemme ennen saukon nähneet. Nyt kuitenkin saukkoa ei näkynyt! Paljon näkyi kyllä jälkiä, joista tiesimme, että saukko on käynyt paikalla, mutta itse saukko pysyi poissa. Voi mikä harmi!!

Lopulta olimme jo melkein luopuneet toivosta. Olimme taas kerran asettuneet "väijyksiin" ja odottelimme ja odottelimme. Ei vaan näkynyt saukkoa. Pipomies totesi, että nyt lähdetään kotiin. Allekirjoittanut oli jo laittamassa pois kameravarusteita, kun äkkiä näimme kaukana toisella puolen merenrannalla jotain liikettä! Sanoin Pipomiehelle, että siellä on varmaan vaan variksia. Toiverikkaana kuitenkin tähyilin kaislikkoon, josko kuitenkin se olisi saukko. Ja kyllä! Siellä oli saukko. Eikä vain yksi vaan 3 saukkoa! Eli viime keväänä näkemämme kolmikko, emo ja kaksi poikasta oli vielä yhdessä! Voi sitä riemua! Kaukanahan he olivat, kunnon kuvia ei saanut, mutta tärkeintä oli havaita, että kaverillamme on kaikki kunnossa!

Kolme iloista saukkoa.
Three happy Eurasian otters.

Seurasimme saukkojen touhuja hyvän aikaa. Toiveemme siitä, että saukot tulisivat edes hieman lähemmäksi ei toteutunut, mutta ei se haitannut. Lähdimme kotiin hyvillä mielin. Ja päätimme tietysti tulla taas pian takaisin!

Pari viikkoa tämän kohtaamisen jälkeen lähdimme uudestaan saukkoja katsomaan. Matkalla näimme metsäkauriita pellolla. Ne kaivelivat ruokaa lumen alta.

Kauriit pellolla syömässä.
The European roe deers were eating on the field.

Katselimme kauriita jonkin aikaa, ne eivät olleet meistä moksiskaan. Välillä joku niistä nosti katseensa, katseli metsään päin, varmaan sieltä kuului jotain ääniä. Mitään hälyttävää ei ollut kuitenkaan, koska jatkoivat heti ruokailua.

Meidän matkamme jatkui saukkojen luo. Tällä kertaa meitä odottikin paikalla yllätys! Emon ja poikasten lisäksi paikalla oli uros saukko! Hän pysytteli kuitenkin poissa kolmikon luota.

Hetkinen! Ihan kuin jostain kuuluisi outoa ääntä...
Wait! I here a funny noise...
Minulla on kiire!
I'm in a hurry!




Saukko on nopea eläin!
The Otter is a fast animal!

Poikaset leikkivät meressä, ihan allekirjoittaneen nenän alla, mutta en ehtinyt kuvata! Toisaalta, eihän kaikesta aina tarvitsekaan valokuvaa, joskus voi vain nauttia näkemästään.

Uusia tuttavuuksia



Jostain syystä en ole koskaan onnistunut näkemään luonnossa koskikaraa. Tuota hauskaa pikku lintua, joka toisin kuin monet muut linnut, tulee Suomeen talvehtimaan. Toki sitä tavataan Pohjois-Suomessa pesimälintunakin, mutta vain 250 - 350 paria. Tämän pastoriksikin kutsutun linnun voi nähdä virtaavien vesien ääreltä. Niistäpä juuri itsekin olen lintua käynyt etsimässä.

Tänä vuonna kävimme taas paikalla, jossa muut ovat kertoneet linnun nähneensä. Oli todella kaunis, aurinkoinen päivä. Allekirjoittanut etsi katseellaan lintua. No, koskikaraa ei näkynyt, mutta kuvasin virtaavaa koskea. Onhan sekin kaunis. Välillä päätimme käydä katsomassa kosken äärellä olevaa metsikköä, sieltä kuului ainakin käpytikan nakutusta. Löysimmekin heti käpytikan, otin pari kuvaa. Sen jälkeen palasimme koskelle. Havaitsin, että koskikara oli saapunut. Siellä se seisoi jäällä ja sukelteli jäiseen veteen. Koskikara sukeltaa ravintoa virtaavasta vedestä.

Tulin tästä kohtaamisesta iloiseksi. Seisoimme kauan siinä koskella ja katselimme koskikaraa.

Koskikara, arvaatko tästä kuvasta, mistä koskikara on saanut lempinimen pastori?
White-throated dipper

Kotimatkalla näimme hirven metsikössä. Otin siitä kuvia ja se katseli minua ensin uteliaana.

Komea, utelias hirvi.
Gorgeous, curious moose.



























Aika pian kuitenkin hirvi menetti kiinnostuksensa allekirjoittanutta kohtaan ja käänsi minulle... no, selkänsä... 😊

Minä jatkan nyt syömistä!
I'm gonna eat now!



























Kotona ajoin kamerasta koneelle koskella ottamani kuvat. Ja mitäpä niissä näinkään! Oikeasti koskikara oli ollut paikalla jo alussa, kun luulin kuvaavani pelkkää vettä ja jäätä. Siellä se seisoi kaukana jään reunalla, mutta kameran etsimessä sitä en ollut huomannut, enkä paljaalla silmällä koskea ihaillessa.

Koskikaran lisäksi olemme tavanneet toisenkin uuden tuttavuuden. Olimme eräänä pilvisenä päivänä ajelemassa ja kuvaamassa. Emme nähneet kuitenkaan mitään erikoista vakipaikoillamme. Kotiin päin ajellessa näimme eräällä hakkuuaukealla jonkun tarkkailemassa ympäristöä sähkölangalla. Lähelle päästyämme tajusimme tarkkailijan olevan pöllö. Pöllö lennähti pian pois kauemmas metsikköön, josta emme sitä nähneet. Pian pöllö kuitenkin lensi hakkuuaukealla olevaan puuhun ja sain siitä kuvia. Elämäni ensimmäiset kuvat viirupöllöstä!

Minä lepäilen tässä hiukan.
I just rest here for a while (The Ural owl).
No ota nyt sitten vielä pari kuvaa.
Okei, take couple more photos.
Mietteliäs vai unelias?
Thoughtful or sleepy?



Upea lintu! Toivottavasti tapaamme hänet joskus uudelleen.

Kävimme toisenkin kerran katsomassa koskikaraa. Samalla ajelimme muutenkin kotimme lähiseutuja katsomassa. Paikalle olivat jo saapuneet ensimmäiset laulujoutsenet. Tuolloin ei paikalla ollut vasta kuin yksi pariskunta. Nyt niitä on jo huomattavasti enemmän.

Lentoon!
Let's fly!

Siinä merenrannalla seisoskellessa huomasimme jonkin pisteen taivaanrannassa ja se lähestyi meitä kovaa vauhtia. Pian tajusimme, että kyseessä on merikotka. Merikotka ohitti meidät ja samantien Pipomies sanoi "Tuolta tulee toinen, ihan meitä kohti". Ja todellakin, toinen  merikotka ohitti meidät erittäin läheltä. Kiljaisin Pipomiehelle "Väistä!!" Ja hän väisti... Ihmetteli sitten, että mitä kiljun, eihän se kotka hänen päälleen tule. Sanoin "Ei niin, mutta kun sun pää oli edessä, en olisi saanut kunnon kuvaa"... 😃
Tämän jälkeen lensi vielä kolmaskin merikotka, mutta hieman kauempaa.

Merikotkan siipien kärkiväli on 1,9–2,4 m, se on tällä perusteella Suomen suurin lintu. Painon perusteella se taas on kyhmyjoutsen.
The white-tailed eagle, has 1.9–2.4 m (5.8–8.0 ft) wingspan.




























Merikotkien ylilennon jälkeen lähdimme koskelle katsomaan, näkyykö siellä koskikaraa. Siellä hän sukelteli ruokaa itselleen ja välillä tuli moikkaamaan kivelle. Tuntuu uskomattomalta, että noin pieni lintu pystyy kävelemään kosken pohjalla ja etsimään sieltä ruokaa! Ja vielä hyisessä, jäisessä vedessä. Itseä alkaa palella jo pelkkä ajatuskin!

Viroksi koskikara on vesipapp eli vesipappi.
In Estonia White-throated dipper is called vesipapp. waterpriest



























Kauempana joella näimme sorsia uimassa. Aurinko oli jo painumassa mailleen, joten värimaailma oli hyvin sinivoittoinen.

Sinisorsia
Mallards



























Lähdimme ajelemaan kotiinpäin, matkalla napsin vielä kuvia kauniista auringonlaskusta.

Auringonlasku maalaa maiseman kauniiksi.
The sunsets makes everything looks so colorful.



























Tämän jälkeen maisema on muuttunut hetkessä keväisemmäksi. Ja joutsenia, niitä on nyt joka puolella!

Laulujoutsen
The Whooper swan



























Ensi kerralla lisää joutsenia ja muita kevät muuttajia.

The Eurasian bullfinch


Tässä kaikki tällä kertaa. Loppuun vielä kuva punatulkusta, jonka nappasin käydessäni äitini luona kylässä. Hänellä on ollut taas paljon ystäviä ruokinnalla.

Hyvää kevättä!! Muistakaa tarkkailla niitä kevään merkkejä ja ihailla lintuja ja luonnon kauneutta!

maanantai 26. maaliskuuta 2018

Paras 2017 tulokset / Best 2017 results


Rakkaat lukijani! Dear readers!



Nyt on tullut aika julistaa Paras 2017 äänestyksen ja arvonnan tulokset.
Ääniä tuli yhteensä 1258 kpl! Allekirjoittanut on kiitollinen jokaisesta äänestä!

It's time to publish the results on Best 2017 voting and draw.
We had 1258 votes! I am grateful from every vote!

Tässä kolmen kärki...
Here is the top three...

Kolmanneksi tuli kuva numero 16
The third was photo number 16


Toiseksi kuva numero 19
The second was photo number 19


ja vuoden 2017 paras kuva on
And the best photo in year 2017 is

rumpuja kiitos...
drums please...


kuva numero 7 / photo number 7!!!!!



Raati kokoontui 20.3. tarkistamaan äänestyksen tuloksen ja arpomaan palkinnot.
The jury met the 20th of March to check the result of the voting and to draw the prizes.

Here you can see votes / photo

Onnettarena toimi juryn jäsen Beata Forslund
Member of panel Beata Forslund was the Lady Luck of the draw


Arvonnan voittajat ovat:
The winners of the draw are:

Kuvamuki
Photo mug
Merja Lepänaho
Sirpa Alvari

Kuvajuliste (30 cm x 40 cm)
photoposter (30 cm x 40 cm)
Sirkka Pätäri

Hiirimatto
Mousepad
Ahti Ojala

Pipomiehen yllätyspalkinto
The Pipoman surprise prize
Tänä vuonna yllätyspalkinto on lahjakortti jalkahoitoon Jalkojenhoito Jaana Antas, 044 - 9777 056
This year the surprise prize is a Gift card to Jalkojenhoito Jaana Antas, 044 - 9777 056
Matu Bergström

Onnea arvonnan voittajille!
Congratulations to the winners of the draw!

Arvonnan voittajille on ilmoitettu voitoista ja palkinnot toimitetaan voittajille lähiaikoina!
The winners of the draw have been notified, and the prizes are soon on their way!

Kiitos kaikille äänestäjille, blogini lukijoille sekä juryn jäsenille!
Thanks for all voters and readers on my blog and for the members on the panel!

maanantai 12. maaliskuuta 2018

Räyskälä Vintage Drags 2017

Rakas lukijani! Tiedän, että monet odottavat jo Paras 2017 tuloksia. Valitettavasti Juryn jäsenten kiireiden vuoksi arvonta on vielä suorittamatta. Lupaan kuitenkin, että maaliskuun aikana saatte tiedot siitä, mikä kuva oli teidän mielestänne Paras ja ketkä ovat arvonnan voittajia.

Tuloksia odotellessa voisin muistella erästä kauniin kesäpäivän tapahtumaa, Räyskälän Vintage Drags. Olemme käyneet tapahtumassa jo useampana kesänä.

Tänä kesänä Pipomiehen loukkaantumisen takia, jenkin kuskina toimi allekirjoittanut. Olenhan toki ajanut Plymouthillamme aiemminkin, mutta nyt kyseessä oli pitkä matka. No, ajaminen meni ihan hyvin, vaikka jännitinkin automaattivaihteita. Ja onhan se ihan eri asia ajaa autoa, jossa on heppoja paljon enemmän kuin tavallisessa Corollassa ja moottorin tilavuuskin on ihan eri luokkaa.

Perillä Räyskälässä olimme ensimmäisten joukossa ja saimme hyvän paikan. Lähdimme heti katsomaan, millaisia autoja oli paikalla.

Upea! Takana näkyy tuttu Plymouth Satellite.
Gorgeous! Behind this car You can see our Plymouth Satellite.
Kaunis Dodge Challenger, katsokaa mikä väri!
Beautiful Dodge Challenger, look what a color!


Hieno!
Great!

Kun olimme katselleet autoja jonkin aikaa, alkoi kilpailuun osallistujien paraati.

Plymouth RoadRunner -71, kuljettajana legendaarinen Jokke Hakkarainen
Plymouth RoadRunner -71, driver legendary Jokke Hakkarainen
Hieman vanhempia autoja, upeita!
Little bit older cars, gorgeous!



























Ja sitten päästiinkin asiaan! Eli ajoihin! Kaikkein hienointa ovat tietysti burn out osuudet, eli renkaiden lämmittelyt.

Hot Rod


Hieno, vanha pick up.
Great looking, old pick up.





Kohta päästään vauhtiin!
Soon we gonna go!






































































Burn Out!
Kaksi upeaa Rodia!
Two gorgeous Rod!



Kunnon savut!
Lot of burnout smoke!

Välillä kilpailussa oli taukoja, silloin menimme tietenkin Pipomiehen kanssa syömään eväitä. Koko ajan kävi joku juttelemassa, kyselemään meidän autosta ja esittelemään omaansa. Ihmiset olivat hyvällä mielellä, kuten Räyskälässä aina.

Kyllä näitä jaksaa katsella...
I could watch these all day long...

Räyskälässä oli toki muutakin katseltavaa, kuin hienoja autoja. Kentällä oli koko ajan lentotoimintaa. Purjelentokoneita nousi lentoon ja laskeutui.

Tapahtumapaikan yllä lenteli myös vanha lentokone. Sen lentoa taivaalla oli hauska seurata. Kyseessä on Viima-koulukone. Suomessa asuva englantilainen Phil Lawton hankki koneen Saksasta. Kone on kunnostettu täysin alkuvuosien asuun.  Koneen kylkeä koristaa Suomen ilmavoimien alkuvuosien tunnus, sininen vaakatasoon asennettu hakaristi valkoisella pohjalla.

Suomen ilmavoimien v. 1939 valtion lentokone tehtaassa valmistettu Viima-koulukone.
VL Viima, constructed  year 1939 by the State Aircraft Factory.
Tämä Challenger on kyllä allekirjoittaneen mielestä SE AUTO!
I have to admid that in my mind this Challenger is THE CAR!

Start!



















































Valitettavasti kaikki hyvä loppuu aikanaan, kuten myös tämä kiva päivä Räyskälässä. Ensi kesänä Vintage Drags tapahtuma järjestetään eri paikassa, Oripään lentokentällä. Sinne on pakko päästä 😊.
Allekirjoittanut ajeli rauhallisesti kotiin, matkalla syötiin vielä loput eväät...

Sininen hetki.
Blue hour.

Tässä kaikki tällä kertaa. Jotta totuus ei unohdu, loppuun kuva maaliskuulta. Nyt on vielä talvi!

Hyvää maaliskuun jatkoa!

torstai 1. helmikuuta 2018

Paras 2017 / Best 2017

Rakas lukijani!

Äänestys on päättynyt / Voting has ended

On aika äänestää Tarjan turinoiden blogikuva 2017! Raati on valinnut 19 kuvaa, joista voit äänestää mieleistäsi. Ehdokkaat löytyvät englanninkielisen tekstin jälkeen. Äänestys tapahtuu sähköpostilla. Kirjoita viestin otsikoksi eli aiheeksi Paras 2017 ja kirjoita viestiin kuvan numero. Voit lähettää niin monta viestiä kuin haluat, mutta yhteen sähköpostiin aina yksi kuvanumero.

sähköpostiosoite: photo.tarja@gmail.com

Kaikkien äänestäneiden kesken arvotaan seuraavat palkinnot:

2 x 1 Kuvamuki
1 Kuvajuliste (30 cm x 40 cm)
1 Hiirimatto
1 Yllätyspalkinto

Mukiin ja hiirimattoon on painettu blogissani julkaistu kuva.

Äänestysaika on 1.2. -  21.2.2018. Äänestystulokset julkaistaan maaliskuussa. Arvonnan voittajille ilmoitetaan asiasta henkilökohtaisesti sähköpostilla. Jos et halua osallistua arvontaan, kirjoita viestiin Ei arvontaa tai voit äänestää suosikkiasi myös kommentoimalla blogissa.

Raati:
Stig Ekholm (Pipomies)
Beata Forslund
Lasse Kallio
Tarja Tuulikki Ekholm


Dear readers!


It’s time to vote the picture of the year 2017 for the site Tarjan Turinat! The panel has chosen 19 photos of which you can choose your favorite. You can vote by e-mail. Write Best 2017 as subject and write down the number of the picture in the message. You can send as many messages as you want but only write down one number in each e-mail.

e-mail adress: photo.tarja@gmail.com

The following prizes will be drawn among the voters:

2 x 1 photo mug
1 photoposter (30 cm x 40 cm)
1 mousepad
1 surprise prize

Pictures from my blog are printed on the mug and on the mousepad.

You can vote between February 1st- 21st, 2018. The results will be publicized in March. The winners of the draw will be notified personally by e-mail. If you don’t want to participate in the lottery, please write, "no lottery" in your message or you can vote your favorite commenting in the blog.

Panel:
Stig Ekholm (Pipomies)
Beata Forslund
Lasse Kallio

Tarja Tuulikki Ekholm


1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19


Nämä siis ovat Paras 2017 ehdokkaat!
Muista äänestää omaa suosikkiasi / suosikkejasi!

These are "The Best 2017" candidates!
Remember to vote for your favorite one / ones!

äänestyksen sähköpostiosoite / e-mail adress for voting 

photo.tarja@gmail.com

Kiitos äänestäsi! Thank you for voting!