tiistai 16. tammikuuta 2018

Hanhia, hanhia, hanhia... / Geese, geese, geese...

Vuosi on vaihtunut! Rakas lukijani, toivon, että se on alkanut Sinulla mahdollisimman onnellisesti. Olemme vuodessa 2018, saas nähdä missä vaiheessa allekirjoittanut oppii kirjoittamaan oikean luvun. Yleensä se tapahtuu tuossa heinäkuun korvilla!

Kuten viime blogissani lupasin, tässä blogissa on hanhia. Ja toki muitakin lintuja löytyy. Lintujen
syysmuuton aikaan meillä oli pari kohdetta, jossa kävimme muutaman kerran. Yksi oli Iitin Sääskjärvi, jossa oli paljon valkoposkihanhia. Sääskjärvi on muutenkin kaunis paikka, suosittelen käymään. Lintutornilta on hyvä näkymä järvelle ja järven toiselle puolelle pääsee myös hyvin. Valkoposkien lisäksi nyt syksyllä oli myös haukkoja, merikotkia, urpiaisia, lokkeja... Usein paikalla on myös taveja ja muita pieniä vesilintuja.


Hanhien kokoontumispaikat keräävät myös petolintuja. Tätä haukkaa eivät hanhet kiinnostaneet, se lensi ohi.
This hawk wasn't interested about geese, it fly away.
Osa hanhista oli ruokailemassa tiellä. Ja vartija piti huolen, etteivät pedot yllätä.
Some geese were eating on the road. And one of them was a security bird!

Katselimme valkoposkihanhia, ne ruokailivat pellolla kaikessa rauhassa. Jonkin ajan kuluttua näimme merikotkan lähestyvän hanhien olinpaikkaa. Sekin kuitenkin lensi ohitse ja metsän taakse. Allekirjoittanut kuvasi hanhia kaikessa rauhassa, ne eivät minusta välittäneet yhtään.

Äkkiä, simänräpäyksessä kaikki hanhet nousivat yhtäaikaa ilmaan! Ne melkein lensivät allekirjoittanutta päin! Se merikotka!! Ovelana olikin kiertänyt metsän takaa hanhilauman taakse ja hyökkäsi sieltä hanhilauman kimppuun!

Pakoon!!!
Let's go!!!

Valtava määrä hanhia lennossa kuitenkin tuntui sekoittavan merikotkan pää. Se yritti valita itselleen sopivaa uhria...

"Kenet näistä nyt ottaisin!"
"Now… Who should I choose…!"

Merikotka jahtasi hanhia aikansa, mutta joutui lopulta lähtemään pois tyhjin suin, tai kynsin.

Hetken aikaa kaikki hanhet olivat lennossa, osa kaarsi jonnekin kauemmas. Järvikin tyhjeni hanhista.

Mitä! Ei hanhia! Mutta onpas kauniit syksyn värit!
What! No geese! But look at those beautiful colors of fall!



Pian hanhet kuitenkin rauhoittuivat ja palasivat. Osa laskeutui järvelle ja osa takaisin pellolle allekirjoittaneen viereen.

Järvelle laskeutuneet asettuivat aika kauas rannasta. Se tosin ei paljon auttanut, merikotkia kävi vähän väliä niitä saalistamassa. Valitettavasti tilanteet olivat liian kaukana kuvattavaksi.




Merikotkia kävi kaksikin pelottelemassa myös pellolla olevia hanhia. Saalista nekään eivät saaneet. Huono päivä Sääskjärven merikotkille, hyvä hanhille.

Me päätimme vaihtaa paikka ja lähteä Elimäelle, siellä oli mediankin mukaan ihan ennätysmäärä hanhia. Maailmassa arvioidaan tälle hetkellä olevan noin miljoona valkoposkihanhea (riippuen mistä tietoja lukee...) ja parhaimmillaan Elimäellä oli noin 300 000 valkoposkea! Täytyyhän sitä mennä katsomaan. Ja kun jo olimme niin lähelläkin!

Elimäelle kuitenkin ensimmäisenä näimme eräällä pellolla, joen varrella kauniin näyn! Siellä oli laulujoutsenia, metsähanhia, taveja ja muita vesilintuja uimassa, syömässä ja lepäilemässä. No, oli siellä muutama valkoposkihanhikin, mutta vain muutama.

Lepäilyä ennen pitkää muuttomatkaa.
Birds are resting before the long migration.




Pienemmät vesilinnut nousivat välillä lentoon...
Small waterbirds fly away every now and then…
... ja palasivat taas uimaan jokeen.
… and then they came back to river to swim.



























Olisin voinut seisoa siinä pellon reunalla vaikka kuinka kauan, mutta piti vielä nähdä se iso valkoposki porukka!

Paikalla olikin paljon ihmisiä, kukin eri paikoissa. Monella oli mukana kamera tai kaukoputki, useimmilla molemmat. Me mietimme mihin laittaisimme auton ja asettuisimme kuvaamaan. Siinä miettiessä tuntui, että minua tuijotetaan!! Ja kyllä, tunne oli aivan oikea. Pieni tikli oli laskeutunut läheiseen puuhun ja katseli minua sieltä varsin epäluuloisen näköisenä.

"Mitähän tuokin tuossa touhuaa! Ja nyt se huomasi minut, katsonpa sitä oikein vihaisesti!"
”What is she doing! Well, now she noticed me, I’ll give her a real angry look!”


























Pihlajissa oli rastas syömässä marjoja.
Thrush was eating berries in a sorbus.

Lopulta saimme auton parkkiin ja kameran kuvausvalmiiksi. Valkoposkia oli ihan tajuttomasti! Ja mikä meteli! Hanhet olivat paikalla useamman viikon, tunsin siis toisaalta suurta myötätuntoa lähistöllä asuvia ihmisiä kohtaan! Allekirjoittaneelle ja Pipomiehelle elämys oli tietysti upea.

Osa 300 000 valkoposkihanhesta!
Almoust 300 000 geese!

Moneen otteeseen hanhet pelästyivät jotakin ja lähtivät lentoon. Pari kertaa näimme merikotkan käyvän täälläkin.

Blogin lopussa on video, josta voit kuunnella ja katsella kun hanhet lähtevät kaikki lentoon.

Aika kauan seisoimme ja katselimme hanhia. Sitten söimme evästä ja päätimme ajaa vielä pienen reitin lähitienoilla ennen kotiin menoa.

Eräällä pellolla oli laulujoutsenia syömässä. Valo alkoi olla vähissä, mutta sain silti kaverit kuvattua. Huomasi, että kesällä on paljon satanut. Pellot olivat todella pehmeät ja mutaiset.

Vasemmalla ei vaaraa! Ei myöskään oikealla!
No dancer on the left or right!

Ja sitten olikin auringon laskun aika. Auton keula kohti kotia. Kotimatkalla oli vielä pakko pysäyttää pari kertaa ja napata kuvia auringonlaskusta.

Hanhetkin ovat käyneet järvelle nukkumaan.
Geese are sleeping on the lake.


Next time we will start the already traditional vote for
the best picture in Tarjan turinat. Get ready to take a look
at the pictures and vote.


Tämän aurinkolasku kuvan myötä toivotan hyvää tammikuun jatkoa.

Ensi kerralla alkaa perinteinen vuosittainen äänestys, eli vuoden 2017 parhaan Tarjan turinat kuvan äänestys! Olkaapa valmiina katsomaan kuvia ja äänestämään!

sunnuntai 31. joulukuuta 2017

Itsenäisyyspäiväjuhlien jälkeen! / After the Independence day!

Vuosi lähenee loppuaan kohti! Toivottavasti Sinulla rakas lukijani oli oikein hyvä joulu. Meillä oli ihana, rauhallinen joulu kanssa rakkaiden ihmisten.

Tässä blogissani kerron kuitenkin Pipomiehen ja allekirjoittaneen retkestä Helsinkiin. Kävimme Pipomiehen kanssa Helsingissä katsomassa jouluvaloja. Olimme toivoneet pientäå pakkasta ja lunta, mutta ilta oli sen sijaan lämmin ja vettä satoi välillä aika reippaasti. Kovin tavanomainen sää koko tälle vuodelle täällä Etelä-Suomessa.

Vesisadetta ja tuulista.
Rainy and windy december evening in Helsinki.

Allekirjoittanut uhmasi kuitenkin sadetta, tuulta ja kylmää saadakseen kuvia 😉
Vanhan kauppahallin parkista on hyvät näkymät kaupungintalolle ja koko kauppatorin ympäristöön, Sinne suunnistimme siis nytkin. Kova tuuli pärskytti merivettä allekirjoittaneen päälle, sain taiteilla aikalailla, että onnistuin pitämään kameran kuivana ja sain kuvia.

Kaupungintalo ja todella autio kauppatori.
Helsinki City Hall and Marget Square.

Vierailumme Helsingissä tapahtui päivä Suomen Itsenäisyyspäivän jälkeen. Eräät rakennukset oli juhlan kunniaksi vielä valaistu sinisillä valoilla.

Sinistä 100 vuotiaan Suomen kunniaksi.
Blue lights for 100 year old Finland.

Lopulta oli pakko mennä autoon lämmittelemään ja kuivattelemaan, olin läpimärkä! Eikä kuvaaminenkaan enää onnistunut, kädet olivat niin jäässä. Pikku pakkasessa ei palele läheskään niin paljon kuin koleassa sadesäässä!

Päätimme vaihtaa paikkaa ja käydä kuvaamassa Senaatintorilla. Siellä oli Tuomaanmarkkinat, eli joulumarkkinat. Arvelin, ettei paikalla olisi ketään, mutta yllätyin. Torilla oli aika paljon ihmisiä. Enimmäkseen turisteja, jotka kovasti ihmettelivät säätä. Monet odottivat näkevänsä Joulupukin ja kyselivät "where is Santa?" Toivottavasti löysivät Joulupukin, allekirjoittanut ei valkopartaa onnistunut näkemään. Olisi ollut muutama lahjatoivekin, mutta kyllä joulupukki oli kuullut toiveeni, vaikka en niitä täällä päässytkään hänelle kertomaan...

Senaatintori ja Tuomaanmarkkinat.
Senate Square and Helsinki Christmas Market.
Joululahjoja etsimässä?
Looking for Christmas presents?
Lapsilla oli hauskaa karusellissa. Ja ei, en mennyt pyörimään...
Children had fun in carousel. And no, I did not went to carousel...
Upea Helsingin tuomiokirkko.
Beautiful Helsinki Cathedral.

Senaatintorilta ajoimme katsomaan jäänmurtajia. Tässä vaiheessa vesisade oli jo muuttunut räntäsateeksi.

Jäänmurtajat Voima, Sisu, Urho ja Kontio.
Icebreakers Voima, Sisu, Urho and Kontio. 

























Pohjoisranta ja Pohjoissataman vanhoja laivoja.
Helsinki North Harbor.























Kävimme vielä ennen kotiin lähtöä Kasarmintorilla, halusin kuvata siellä olevan Talvisodan muistomerkkipatsaan. Patsas on uusi, paljastettiin 30.11.2017. Onneksi patsas on hienosti valaistu, sai hyvän kuvan.


Talvisodan muistomerkki "Valon tuoja" on kuvanveistäjä Pekka Kauhasen suunnittelema.
The National Memorial to the Winter War was unveiled at Kasarmitori square 
in Helsinki on 30 November 2017, designed by sculptor Pekka Kauhanen.


Kasarmintorilta lähdimme ajelemaan kotia kohti. Ajomatkan aikana alkoi kovasti pyryttää räntää. Maisemat muuttuivat talviseksi. Tästä innostuneena päätimme käydä vielä katsomassa Porvoon maisemia.

Porvoossakin on tänä vuonna hienot jouluvalot. Ja vanha kaupunki on aina kaunis katsella.

Lunta...
Snow...
Joen toiselta puolen on hienot näkymät vanhaan kaupunkiin.
The Old Porvoo is so beautiful.
































Tämä on "tekokoivu". Varsinkin kauempaa näyttää erittäin kauniilta.

Olen tänä vuonna ihastunut eritoten kylmän valkoiseen valoon, ja tässä puussa sitä riittää.

Huomaa linnunpönttö!!

Olen aina ihaillut Porvoon vanhoja ranta-aittoja. Niistä on netissäkin kuvia vaikka kuinka paljon, jostain syystä itse en ole juurikaan niitä tullut kuvanneeksi. Nyt oli kuitenkin aika kuvata nekin!





Kaunista!
Beautiful!








Vanha Porvoo, Tuomiokirkko ja ranta-aitat.
The Old Porvoo, Porvoo Cathedral and riverside warehouses.













































Ja sitten olikin kello jo todella paljon! Ja aika mennä kotiin nukkumaan.

Tässä kaikki tällä kertaa. Ensi kerralla palataan vielä syysmuuttoon ja käydään Elimäellä!

Toivotan kaikille Onnellista Uutta Vuotta 2018! 

I Wish You all Happy New Year 2018!



perjantai 15. joulukuuta 2017

Muuttajia / Bird migration

Rakas lukijani, en ole Sinua unohtanut, vaikka en olekaan pitkään aikaan kirjoitellut blogiani.
😊

Totuus on se, että työkiireitä on ollut niin paljon, etten ole ehtinyt blogin pariin. Nyt olen joulutauolla, joten ehdin koneelle ja kirjoittelemaan.

Joulukuu on jo melkein puolessa välissä. Ilmat ovat olleet surkeat, sadetta ja sadetta... ja pimeää. MUTTA!! enää muutama päivä talvipäivänseisaukseen, sitten tulee joulu ja päivä alkaa pidentymään! Tulee valoa!

Olen monta kertaa maininnutkin, etten ole yhtään talvi-ihminen. Oikeastaan sekään ei pidä ihan paikkaansa. Pidän kyllä helmikuusta, sen kauniista pakkaspäivistä, kun aurinko paistaa ja voi lähteä vaikkapa jäälle tallustelemaan ja valokuvaamaan. Mutta marras - tammikuun voisin jättää väliin. 

Tässä blogissani en kuitenkaan ole pimeissä 😃 tunnelmissa, vaan kuvat ovat syksyltä. Tänä syksynä meillä päin oli upea ruska. Kauniita keltaisen sävyjä, seassa myös punaista.

Muuttolintuja


Paitsi upeita syksyn värejä, paljon oli myös muuttolintuja liikkeellä. Kävimme useampana päivänä seuraamassa Lapinjärvellä hanhien touhuja. Järven pinta näytti välillä suorastaan kiehuvan, kun linnut uiskentelivat ja liikkuivat järvellä.

Valkoposkihanhia ja kanadanhanhia uiskenteli järvellä tuhansia.
There were thousands of Barnacle geese and Canada geese on the Lapinjärvi lake.
Lintujen parissa levotonta liikehdintää aiheutti pienikin häiriö.
Birds were quite restless.
Toisella puolella järveä oli myös hanhia.
On the other side of the lake there were also geese. 

Me kävimme hakemassa evästä paikallisen leipomon myymälästä. Kylläpä maistuikin tuore, vielä lämmin lihapiirakka ja pizzapala hyvälle! Välillä tosin piti mennä suojaan, kun yli lentävät hanhiparvet uhkasivat maustaa eväät omilla lisukkeillaan...
Me pääsimme aika vähällä, mutta kerran eräs lähistöllä ollut auto sai aikamoisen kuorrutuksen!

Paikalla oli muitakin vesilintuja. Ne viettivät aikaansa rannan kaislikossa, poissa hanhien tieltä.
There were other birds there also. They spend their time in the shingle of the beach, away from geese.
"Nyt mennään!!" Ilmeisesti lähistölle tuli merikotka, emme itse onnistuneet sitä kyllä näkemään.
"Let's go!" Something scared birds, maybe a White-tailed Eagle came too close.

Kävimme samalla myös Hopom järvellä Loviisassa. Jo kaukaa näki, että sinne suunnisti isoja hanhiparvia.

Hopom järvellä oli valkoposkihanhia ja kanadanhanhia koko järven pituisena lauttana. Ne olivat aika kaukana. Hanhia oli myös saarilla.
Barnacle geese and Canada geese in Hopom lake.
Hanhia, hanhia...
Geese, geese
Silkkiuikku uiskenteli rauhallisena ja ihmetteli hanhien levottomuutta.
Great crested grebe was swimming on the lake.




























Kaikki hanhet eivät olleet järvessä, niitä riitti myös pelloille. Jostain syystä nämä valkoposkihanhet eivät olleet lainkaan arkoja, päin vastoin ne tulivat melkein allekirjoittaneet jalkoihin selittämään miten rankkaa puuhaa muuttaminen on. Varmaankin ajattelivat, että tällainen iso, pitkä nokkainen outolintu pitää petolinnut loitolla. Hauskoja kavereita!

"Tulepas perässä niin kävellään yhdessä tätä tietä tuonne tulva-alueelle. Pidät ne merikotkat poissa meidän kimpusta!"
These geese were not at all afraid of me.
"Do come with us, You funny looking big bird, maybe White-tailed Eagle is afraid of You!"


Virolahti


Eräänä päivänä päätimme käydä katsomassa Virolahdella, mikä siellä on muuttolintutilanne. 

Aluksi näimme kuitenkin ihan muuta kuin hanhia! Kaksi kaunista isoa lepinkäistä lounasti pellolla. Ne ovat niin vikkeliä lintuja, että kuvaaminen huonossa valossa on haastavaa, mutta välillä sentään pitivät taukoa.

Hengähdystauko ruoan hankinnan lomassa.
The Great grey shrike.

Jostain saapui paikalle harakka. Sen läsnäolo selvästi häiritsi lepinkäisiä. Ja pian harakka alkoikin jahdata lepinkäisiä ja hyökkäillä niiden päälle. Toinen lepinkäinen lensi pois paikalta ja toinen pakeni pensaikkoon. Iso lepinkäinen on muuten vanhalta nimeltään lapin harakka.

Iso lepinkäinen katselee mihin harakka meni...
The Great grey shrike was afraid of the Eurasian magpie.

Pian harakka kuitenkin kyllästyi lepinkäisen jahtaamiseen ja lensi pois paikalta. Mekin päätimme jatkaa matkaa. Päätimme ajaa ns. Kurkelan lenkin.


Ihania syksyn värejä heijastuu Kiiskijärven pintaan.
Wonderful fall colors on Kiiskijärvi lake.

Eräällä pellolla oli paljon laulujoutsenia ja hanhia. Hanhet olivat metsähanhia (en valitettavasti tunne niitä tarkemmin) ja tundrahanhia. 

"Lepäillään tässä hetki ja sitten taas mennään!"
"We'll rest here for a while and then we go again!"
Ja matka jatkuu!
And so they go!



























Hanhia ja joutsenia tuli muitakin katselemaan. Katselin kateellisena paikalle tulleiden luontokuvaajien putkia, sellaisesta voi allekirjoittanut vain haaveilla. Saisin säästää aika kauan ennenkuin sellaiseen on varaa...

Koska hanhet jatkoivat matkaansa jonnekin, mekin starttasimme auton ja lähdimme ajelemaan edelleen.

Kovin pitkälle emme päässeet kun piti polkasta jarrua! Käpytikka! Ja niin mukavasti tolpan päässä! Pakko kuvata.


Käpytikka oli ahkeroimassa pylväässä.
The Great spotted woodpecker.
Maalaismaisemaa
Countryside

Kaikki hyvä loppuu aikanaan, niin olen kuullut sanottavan. No, ainakin meidän retkipäivä Virolahdella oli kääntymässä iltaan. Oli aika palata kotiin.

Juuri kun olimme lähdössä kohti kotia, tuli päivän ainoa aurinkoinen hetki. Se kesti tasan minuutin (no, ehkä kaksi, enintään). Ja kuinka sitten kävikään. Juuri sillä hetkellä lensi palokärki läheiseen mäntyyn! En tiedä, kumpi meistä kahdesta enemmän hämmentyi yllättävässä tilanteessa, minä vai palokärki.

Onneksi sentään tajusin ottaa valokuvan. Tähän astiset kuvani palokärjestä ovat lähinnä kuvia mustasta haamusta. Nyt sain tähän asti parhaan kuvani tästä ihanasta linnusta. Joskus se onni potkaisee kuvaajaa! 

"Mitä! Joku on mun selkäni takana! En ole huomaavani asiaa, vaan lennän äkkiä pois!"
"What! Someone is behind me! I pretend I don't see her, I just fly away, fast!

Palokärki lensi pois nopeasti ja me lähdimme kotiin.

Lisäksi


Olen lisännyt Näitä blogeja seuraan itse luetteloon kaksi uutta blogia.

Liisa-mummin puuhat, joka kertoo askartelevasta ja käsitöitä tekevästä Liisa mummosta. Blogissa on paljon hienoja vinkkejä.

Luonnon kanssa hippasilla on Katrin blogi, joka kertoo luonnosta ja Katrin elämästä. Sisältää upeita kuvia ja hienoja tekstejä.

Sunflower - Helianthus




Tässä kaikki tällä kertaa. Hyvää joulun odotusta kaikille!

Loppuun kauniita auringonkukkia, nämä täyttivät ison pellon.